Suomen liittyminen EU:hun vuonna 1995 vaikutti myös maatalouslaskentojen toteuttamiseen. Vuoden 2000 laskennan suunnittelussa otettiinkin huomioon FAO:n antamien suositusten lisäksi myös EU:n maatalouden rakennetilastoja koskevat säädökset.

Laskentojen toteuttaminen oli siirtynyt vuonna 1993 perustetulle Tikelle eli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle, sillä Maatilahallitus oli lakkautettu vuonna 1992.

Tiedot rekistereistä ja puhelimitse

Vuoden 2000 laskennan projektipäällikkö Päivi Kasurinen kertoo laskennan erityispiirteeksi sen, että siinä käytettiin laajasti hyödyksi jo olemassa olevia rekistereitä.

Erityisesti vuonna 1995 perustettu IACS-tukisovellus vähensi laskijoiden työtä.

Vuoden 2000 laskennassa tiloilla ei enää käyty paikan päällä, vaan tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluilla. Tämä tarkoitti kustannusten tuntuvaa alentumista. Kun vuonna 1990 kolmivuotisen laskennan kokonaisbudjetti oli ollut 26 miljoonaa markkaa, niin vuoden 2000 laskennasta selvittiin 11 miljoonalla markalla.

Tilojen määrä laskenut ja luomuviljelyala kasvussa

Laskennan tulokset näyttivät että maatilojen lukumäärä oli vähentynyt vuodesta 1990 noin 50 000:lla (n. 38%). Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa tilojen lukumäärä oli vähentynyt jopa puolella. Samaan aikaan suurten eli yli kolmenkymmenen hehtaarin maatilojen määrä oli lisääntynyt.

Vuoden 2000 laskennassa tilastoitiin luomutuotannon määriä ensimmäistä kertaa. Vaikka biodynaamista viljelyä harjoitettiin Suomessa jo 1920-luvulla, lähti luomuviljelmien määrä varsinaiseen kasvuun vasta 1990-luvulla.¹ Tulosten mukaan luomutuotantoa harjoitettiin 4934 tilalla vuonna 2000. Luomutilojen osuus kaikista tiloista oli 6,2 prosenttia, ja luomuviljelyala kattoi 6,7 prosenttia koko Suomen viljelymaasta.

Tietotekniikan käyttöönoton aikaa

Laskennan tuloksista selvisi, että kesällä 2000 yli puolella (51,8 %) Suomen maatiloista oli tietokone ja näistä tiloista 68 prosentilla oli myös internetyhteys. Suomen maatilojen tietokoneistuminen oli muihin maihin verrattuna hyvin poikkeuksellista. Päivi Kasurinen muistaakin, miten kansainvälisissä tilastontekijöiden tapaamisissa hämmästeltiin maatiloilla olevan tietotekniikan tilastoimista.

Vuosituhannen vaihde oli tietoteknisten sovellusten kehittämisen aikaa. Tike avasi vuonna 2001 Matilda-tietopalvelun maatalouslaskennan tietojen julkaisemiseksi. Maatalouslaskennan tietojen lisäksi sen sivuilla julkaistaan maatalous- ja elintarviketilastoja. Matilda-maataloustilastojen sivut uudistuivat helmikuussa 2010.

_{1] Agronomi Henrik Wärnhjelm aloitti ensimmäisenä Pohjoismaissa Suomessa biodynaamisen viljelyn kokeet keväällä 1927. Vuonna 1946 hän perusti Bionynaamisen yhdistyksen, joka julkaisi biodynaamisen viljelyn opaskirjan vuonna 1950. Ensimmäiset luontaistuotekaupat perustettiin 1950-luvun alkupuolella, jolloin Suomessa voidaan laskea olleen parikymmentä luomuviljelmää. Sampsa Heinonen: Luonnonmukainen maatalous teoksessa Suomen maatalouden historia, osa 3, SKS, Helsinki 2004.}