Vuonna 1980 maatalouslaskentaa ei toteutettu lainkaan, vaan tiedot poimittiin vuonna 1971 perustetusta maatilarekisteristä, jonka tarkoituksena oli ollut korvata kalliit maatalouslaskennat.

Vuosina 1979–1980 suoritettiin kuitenkin laaja tiedonkeruu maatilarekisteriä varten. Sen ja vuonna 1974 perustetun metsätilarekisterin keräämät tiedot osoittautuivat kuitenkin liian suppeiksi, joten vuonna 1990 palattiin kerralla suoritettavaan maatalouslaskentaan. Rekisterien olemassaolo kuitenkin vähensi tiedonkeruun tarvetta laskennan aikana.

Tilastopylväitä ja -piirakoita

Vuoden 1990 laskenta oli viimeinen, jossa haastattelut tehtiin paikan päällä maatiloilla. Laskenta työllisti kolmen viikon ajaksi noin 5000 haastattelijaa, joista suurin osa oli maanviljelijöitä. Satakunnan Kansassa uutisoitiin maaliskuussa, että laskentaan oli ollut vaikea löytää laskijoita. Suomessa elettiinkin keväällä 1990 pitkän nousukauden viimeisiä hetkiä ennen talouslaman alkua.

Maatalouslaskennan tilastotulosten esittely oli kasvanut jo kuusiosaiseksi julkaisusarjaksi. Ensi kertaa tilastoitiin muun muassa osa-aikaisten viljelijöiden maatilojen osuutta kaikista tiloista. Tilastoja esitettiin ensimmäistä kertaa myös värillisinä tilastokarttoina, pylväinä ja "piirakoina" perinteisten taulukoiden lisäksi.

Maatilahallituksessa kiireistä laskennan aikana

Aini-Sisko Suomela muistaa miten paljon työtä kerätyn tiedon käsittely tuotti Maatilahallituksessa tietoja tallennettaessa lomakkeelta tietokantaan. Joistain lomakkeista puuttuvia tietoja jouduttin vielä täydentämään ja tarkistussoittoja piti soittaa maanviljelijöille.

Suomela oli valinnut vastuualueekseen kotikuntansa Joensuun Tuupovaaran ja lähikunnat, joten asiointi "tuttujen" isäntien ja emäntien kanssa oli helppoa.

Laskennat ovat herättäneet myös vastustusta, esimerkkinä toukokuussa 1990 julkaistu mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa:

"Kylläpä meillä herrat osaavat keksiä turhia rahanreikiä. Kulutetaan 25 miljoonaa markkaa valtakunnalliseen maatalouslaskentaan, 350 000 turhaa kirjettä. Meillä varmasti tiedetään maan omistusrakenne."

Maatalouslaskennan keräämien tietojen tarpeellisuudesta onkin pyritty tiedottamaan laskentojen yhteydessä. Median kautta sitä yritettiin ensimmäistä kertaa jo vuoden 1950 laskennan aikana. Vuoden 1990 laskennan yhteydessä julkaistiin muun muassa Maaseudun Tulevaisuudessa liite, jossa laskennan toteuttamisesta ja sen tarkoitusperistä kerrottiin. Vuoden 2010 laskennan yhteydessä julkaistaan ensimmäistä kertaa laskennasta kertovat verkkosivut.